Unescon maailmanperintökohteet Indonesiassa

Indonesia tunnetaan maailmanlaajuisesti kauniista rannoistaan ja henkeäsalpaavista luonnonmaisemistaan. Mutta se ei ole kaikki, mitä maalla on tarjottavanaan. Saarella sijaitsee yhdeksän Unescon maailmanperintökohdetta. Valitettavasti yksi niistä on UNSECOn maailmanperintökohteiden punaisella listalla. Lue täältä, mikä kohde on punaisella listalla ja mitkä kulttuuri- ja luontokohteet kuuluvat edelleen maailmanperintöluetteloon.

Borobudurin temppelit

Borobudurin temppelikompleksi, joka rakennettiin 800- ja 900-luvuilla, on ollut Unescon maailmanperintöluettelossa vuodesta 1991. Temppeliä pidetään maailman suurimpana buddhalaisena temppelikompleksina. Muistomerkki kunnostettiin 1970-luvulla Unescon avustuksella.

Komodon kansallispuisto

Komodon kansallispuisto koostuu kolmesta suuresta saaresta (Komodo, Rinca ja Padar). Puistossa asuu maailman suurin liskolaji, Komodon lohikäärme. Se ei elä missään muualla maailmassa. Vuonna 1980 kansallispuisto perustettiin Komodon lohikäärmeen suojelualueeksi, mutta vuodesta 1991 lähtien se on ollut myös osa UNSECO:n maailmanperintökohdetta. Monitoriliskon lisäksi nähtävää on myös vaikuttava maisema ja vedenalainen maailma.

Prambananin temppelikompleksit

Temppelikompleksi, joka on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1991, on Kaakkois-Aasian toiseksi suurin hindutemppelikompleksi. Kompleksissa on 240 temppeliä, joista vain kuudessa voi vierailla. Prambananin temppeli esittelee Shivan taiteen suurta kulttuuria klassisen kauden mestariteoksena Indonesiassa ja alueella.

Ujun Kulonin kansallispuisto

Ujung Kulonin kansallispuisto on kuuluisa luonnon monimuotoisuudestaan ja rehevästä kasvillisuudestaan sekä värikkäästä eläimistöstään ja kasvistostaan. Puisto on uhanalaisten jaavansarvikuonojen koti. Mutta myös muut uhanalaiset eläin- ja kasvilajit saavat suojelua puistossa. Vuodesta 1991 lähtien puisto on ollut UNSECOn maailman luonnonperintökohde.

Sangiranin paleontologinen alue

Vuonna 1996 Sangiranin paleontologisesta alueesta tuli osa Unescon maailmanperintökohdetta. Vuosina 1936-1940 täältä löydettiin kaivausten aikana hominidien fossiileja. Ne ovat noin 1,6 miljoonaa vuotta vanhoja. Tämä löytö tekee Sangiranista tärkeän paikan ihmisen evoluution ymmärtämisen kannalta. Kaivausalueen koko on vaikuttava, noin 48 neliökilometriä.

Lorentzin kansallispuisto

Lorentzin kansallispuisto on Kaakkois-Aasian suurin suojelualue, joka kattaa 2,35 miljoonaa hehtaaria. Se on maailman ainoa suojelualue, joka kattaa yhtäjaksoisen, ehjän alueen lumihangesta trooppiseen meriympäristöön, mukaan lukien laajat alankojen kosteikot. Noin 90 prosenttia alueesta on koskematonta sademetsää. Se julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1999. Kansallispuistossa on suuri biologinen monimuotoisuus. Se on esimerkiksi lukuisten puukengurulajien ja lukemattomien lintulajien koti.

Sumatran trooppisten sademetsien perintökohteet

Unescon maailmanperintökohde käsittää kolme kansallispuistoa: Gunung Leuserin, Kerinci-Seblatin ja Barisan Selatanin kansallispuiston. Kansallispuistot kattavat yhteensä 2,5 miljoonaa hehtaaria, ja ne ovat koti monille uhanalaisille lajeille ja lukemattomille kasvi- ja eläinlajeille. Alue tarjoaa henkeäsalpaavia maisemia ja on esimerkki ekologisista ja biologisista prosesseista.

Sademetsän laittoman (ja laillisen) hävittämisen ja salametsästyksen vuoksi luonnonperintökohde on kuitenkin ollut viime vuosina Vaarassa olevan maailmanperinnön punainen luettelo.

Balin maakunnan kulttuurimaisema: Subak-järjestelmä Tri Hita Karana -filosofian ilmentymänä

Balin saaren Subak-järjestelmää pidetään Tri Hita Karana -filosofian ilmentymänä. Kyseessä on balilainen kastelujärjestelmä, jota maanomistajat käyttävät toimittaakseen vettä ympäröivän alueen lukemattomille riisipelloille. Arkkitehtonisena teoksena Subak-järjestelmä tekee vaikutuksen ennen kaikkea ainutlaatuisuudellaan ja koollaan, ja siksi se julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2012. Riisipeltojen omistajat käyttävät sitä edelleen.

("Subak" tarkoittaa kasteluosuuskuntaa. "Tri Hita Karana" on balilainen oppi kolmesta hyvän elämän tavasta, nimittäin harmoniasta Jumalan, ihmisten ja luonnon kanssa).

Ombilinin kaivoksen kaivosperintö Sawahluntossa

Vuonna 2019 Sawahlunnon Ombilinin kaivoksen kaivosperintö julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Hollantilainen perusti Ombilinin kaivoksen vuonna 1892, ja sitä pidetään nykyään Kaakkois-Aasian vanhimpana hiilikaivoksena. Sawahlunton Obilinin hiilikaivoksen perintö on osoitus merkittävästä kaivosteknologian vaihdosta Euroopan ja sen siirtomaiden välillä 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa.

Haluatko tutustua Indonesian kauniiseen saareen ja nähdä maisemat omin silmin? Tutustu sitten Indonesia meno-paluu ja koe saari syrjässä kulkuväylistä.

Jos haluat lisää matkainspiraatiota, tutustu Instagram-tilijoten mikset vilkaisisi sinne?