Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Pohjois-Euroopan maalla Suomella on muutakin tarjottavaa kuin maailmankuulut revontulet. Maassa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Kuusi niistä on maailmanperintökohteita ja seitsemäs on maailman luonnonperintökohde.

Suomenlinnan linnoitus

Suomenlinnan linnoitus oli Suomen ensimmäinen Unescon maailmanperintökohde. Se lisättiin luetteloon vuonna 1991. Linnoitus rakennettiin vuonna 1748 Helsingin edustalla sijaitsevalle saariryhmälle, ja sitä pidetään yhtenä maan kulttuuriaarteista. Se on myös erityisen mielenkiintoinen esimerkki tuon ajan eurooppalaisesta sotilasarkkitehtuurista. Suomenlinnan rakensivat ruotsalaiset suojautuakseen paremmin Venäjältä.

Rauman muinainen kaupunki

Rauman kaupunki nimettiin Unescon maailmanperintökohteeksi samana vuonna kuin Suomenlinnan linnoitus. Se on todellinen historiallinen jalokivi hyvin säilyneine rakennuksineen ja keskiaikaisine kujajärjestelyineen. Rauma sijaitsee Pohjanlahden rannalla ja on yksi maan vanhimmista satamista. Se on rakennettu fransiskaaniluostarin ympärille, jossa on edelleen 1400-luvun puolivälistä peräisin oleva Pyhän Ristin kirkko.

Petäjäveden vanha kirkko

Vuosina 1763-1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1994. Keski-Suomessa sijaitseva kirkko on rakennettu puunrungoista. Siinä yhdistyvät keskieurooppalaiset arkkitehtuurityylit ja muinaiset puurakentamistavat. Se sijaitsee Jämsänvesi- ja Petäjävesi-järvien välissä. Kirkossa on goottilaisia, renessanssi- ja suomalaisia puuelementtejä. Sisätilat ovat säilyneet käytännössä alkuperäisessä kunnossaan. Aikaisemmin kirkkoon kuljettiin veneellä ja talvella jään yli.

Puumassan ja kartongin tehdas Verla

Vuonna 1996 Verlan puu- ja kartonkitehdas julistettiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Maailmanperintökohde sijaitsee Pohjoismaiden kaakkoisosassa ja kertoo suomalaisen teollisuuden alkuajoista. Vuonna 1971 se avasi ovensa vierailijoille maan ensimmäisenä teollisuusmuseona. Se on hyvä esimerkki pienestä maaseudun teollisuusasutuksesta, joka liittyy sellun, paperin ja kartongin tuotantoon. Nämä kukoistivat 1800- ja 1900-luvuilla, ja nykyään niistä on jäljellä vain muutama.

Sammallahdenmäen pronssikautiset hautapaikat

Vuonna 1999 Sammallahdenmäen pronssikautinen hautapaikka lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Pronssikautisella hautausmaalla on yli 30 graniittista hautakumpua. Ne antavat ainutlaatuisen käsityksen hautaamisen käytännöistä ja sosiaalisista, uskonnollisista rakenteista Pohjois-Euroopassa yli kolme vuosituhatta sitten. Ne ovat tyypillisiä maan länsiosissa pohjoismaisella pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella (1600-50 eaa.) eläneille yhteiskunnille. Hautapaikka oli Pohjoismaiden ensimmäinen arkeologinen löytöpaikka.

Merenkurkun saaristo

Tämä Unescon maailmanperintökohde on rajat ylittävä maailmanperintökohde. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Höga Kusten (korkea rannikko) ovat muodostaneet yhteisen maailmanperintökohteen vuodesta 2000 lähtien. Yhdessä ne ovat ainutlaatuinen esimerkki geologisista prosesseista toiminnassa. Alueeseen kuuluu 5 600 saarta, joista suurin osa on veden alla. Se on paras paikka kokea viimeisen jääkauden jälkeinen maankohoaminen. Maamassat kasvavat noin neliökilometrin vuodessa, ja 2 000 vuoden kuluttua ne ovat todennäköisesti kasvaneet niin paljon, että Ruotsi ja Suomi yhdistyvät siellä.

Struven kaari: Oraviuoren kolmiomittaustorni

Geodeettinen Struven kaari on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2005. Se on myös Suomen ja yhdeksän muun maan rajat ylittävä maailmanperintökohde. Kaari koostuu 265 geodeettisen mittauspisteen verkostosta, jonka pituus on 2 820 kilometriä. Alkuperäinen kaari koostui 258 pääkolmiosta, joissa oli 265 pääasemapistettä. Meridiaanikaaren varrella tehtiin mittauksia vuosina 1816-1855. Noin 1 00 kilometriä kaaresta kulkee Pohjoismaiden läpi.

Oletko varma, että haluat vierailla ja tutustua tähän Pohjois-Euroopan maahan? Tee se sitten meidän kanssamme! Tutustu Suomen kiertue ja koe ainutlaatuinen seikkailu.

Haluatko oppia lisää Suomesta tai tutustua muihin maihin paremmin? Tutustu sitten TripLegend Magazine loppu.

Älä unohda soittaa meille Instagram lisää matkustusinspiraatiota.